Pinsiö 18.6.-20.6.2013


Olen nauttinut paljon kaikesta mahdollisesta duunista mitä täällä Pinsiössä on saanut tehdä. Hämmentävästi sitä ei saa mistään muusta sellaista tyydytystä kuin töiden paiskomisesta aamusta iltaan. Pinsiössä on ollut se onni, että on saanut tehdä aina jotain uutta ja nähdä työnsä tulokset.

Pahinta on looppaava työ, jossa toistetaan samaa kaavaa päivästä toiseen. Looppaavalla tarkoitan myös sitä, että työssä ei useinkaan ole mitään tavoitetta. Ollessani sivarissa Valamon ravintolassa tiskaajana, työssä ei ollut mitään muuta lopullista päämäärää kuin palvelusajan loppuminen. Ei ollut mitenkään palkitsevaa tietää tiskaavansa samoja lautasia ja ruokailuvälineitä joka ikinen jumalan päivä.

Arvostus työtä kohtaan tuntuu vähenevän koko ajan sitä mukaan mitä automatisoidumpaa siitä tulee. On selvää että työn nautittavuus koki inflaation, kun ihminen ei enää saanut nähdä kättensä tuloksia. Siinä vaiheessa kun koneet tekevät ne kaikki ”oikeat” työt, ihmisen rooli on jäänyt sivustaseuraajaksi. Joissain tapauksissa on varmaan hyväkin että koneet ovat tehostaneet eri hommia, mutta yhä enemmän ihmistenkin haluttaisiin muuttuvan koneiksi.

Olen syntynyt perheeseen jossa työt ovat kaiken A ja O. Arvostus ja kunnioitus töitä tekeviä kohtaa on siksi suuri ja olenkin usein ollut todella ällikällä lyöty kohdatessani työmoraalittomia henkilöitä, jotka ovat koko koulutuksen ajan olettaneet, että paperit takaavat heille duunin, jossa lorvailla samaan tapaan kuin opiskellessa. Moni asia pistää ärsyttämään, mutta haahuilijat ovat kaikkein pahimmasta päästä.

Olen miettinyt usein olenko lapsellisen naivi, koska en ole koskaan ollut huolissani siitä onnistunko löytämään töitä tai harjoittelupaikkaa. Aina on löytynyt ja olen usein voinut valikoidakin sopivimman itselleni. Valitettavan paljon tunnen lahjakkaita ja ahkeria ihmisiä, jotka eivät töitä löydä. Nykyisin suurin ongelma on ettei töihin haluta useinkaan ottaa ketään sellaista, jolla ei ole alasta mitään työkokemusta. Jos harjoittelijaa ei voida kokemattomuuden vuoksi ottaa töihin, sopii kysyä, että mistä helvetistä tämä sitä kokemusta sitten voi saada?

Oman ajattelutapani estää minua ikinä hoitamasta töitä miten sattuu, jos vaikka päätyisinkin kehnoihin hommiin. Vaikka sivarin suoritin lopulta hammasta purren, olisi minut haluttu palkata palvelusajan loputtua, mutta kieltäydyin. Kuitenkin opin tuolloin, että on hyvä että sinut muistetaan ahkerana ja luotettavana työntekijänä. Täällä Pinsiössä minulle on jo esitetty mahdollisuutta tulla ensi kesäksi töihin maataideteoksille, josta olen ollut hyvin iloinen.

Vaikka harjoittelua on vielä kuukausi jäljellä, on minulla jo nyt haikea fiilis miettiessäni sitä, että pian tämäkin on takana päin. 😥

Mainokset

Tietoja Teräskäsine

25-vuotias oman tiensä kulkija, joka tykkää piirrellä sarjakuvia ja fanittaa Nintendoa. Sarjakuvien lisäksi maalaan akvarelleja ja kuvaan myös videotaidetta. Tilauspyynnöt voit lähettää osoitteeseen ahonen12@gmail.com
Video | Kategoria(t): Pinsiö: Yltä ja Alta, Videot. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s